Koneturvallisuuden vaatimukset kuljettimien osalta edellyttävät järjestelmällistä lähestymistapaa, joka kattaa suunnittelun, asennuksen, käytön ja kunnossapidon. Kaivos- ja terästeollisuudessa kuljettimet käsittelevät suuria materiaalimääriä haastavissa olosuhteissa, mikä tekee turvallisuusvaatimusten noudattamisesta erityisen kriittistä. Vaatimusten täyttäminen alkaa koneturvallisuusdirektiivin mukaisen riskiarvioinnin laatimisesta ja jatkuu läpi kuljettimen koko elinkaaren.
Koneturvallisuuden vaatimukset kuljettimille kaivos- ja terästeollisuudessa
Kaivos- ja terästeollisuuden kuljetinjärjestelmät toimivat erityisen vaativissa olosuhteissa, joissa käsitellään isoja kiviä, pölyisiä materiaaleja ja aggressiivisia aineita. Näissä ympäristöissä koneturvallisuus ei ole pelkästään lakisääteinen velvollisuus, vaan kriittinen tekijä tuotannon jatkuvuuden ja henkilöstön turvallisuuden varmistamisessa.
Turvallisuusvaatimukset korostuvat erityisesti kohteissa, joissa materiaalinkäsittely tapahtuu useilla tasoilla, kuljettimet ovat pitkiä ja niiden ympärillä työskentelee säännöllisesti kunnossapito- ja käyttöhenkilöstöä. Pölyisyys, materiaalin aggressiivisuus ja suuret materiaalimäärät luovat omat haasteensa turvallisuusratkaisuille, jotka on suunniteltava kestämään näitä olosuhteita.
Vuonna 2021 julkaistu standardi SFS-EN 620:2021 toi merkittäviä muutoksia hihnakuljettimien suojaukseen, määritellen tarkemmin erilaisia alueita kuljettimen ympärillä ja niiden suojausvaatimuksia. Käytännössä raskaassa teollisuudessa näiden vaatimusten täyttäminen edellyttää kohdekohtaista suunnittelua ja ratkaisuja.
Mitä koneturvallisuusdirektiivi vaatii kuljettimien osalta?
Koneturvallisuusdirektiivi 2006/42/EY asettaa kuljetinjärjestelmille selkeät vaatimukset, jotka valmistajan on täytettävä ennen CE-merkinnän kiinnittämistä. Direktiivi edellyttää, että kuljettimet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että ne eivät aiheuta vaaraa käyttäjille normaalissa käytössä tai ennakoitavissa väärinkäyttötilanteissa.
CE-merkinnän edellytyksenä on teknisen tiedoston laatiminen, joka sisältää:
- Yksityiskohtaisen riskiarvioinnin kaikista tunnistettujen vaaroista
- Suunnitteluasiakirjat, piirustukset ja laskelmat
- Käytettyjen standardien luettelon
- Käyttö- ja huolto-ohjeet
- Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen
Kaivos- ja terästeollisuuden erityisolosuhteissa direktiivin soveltaminen vaatii huomioimaan materiaalin aggressiivisuuden vaikutukset turvalaitteisiin, pölyräjähdysvaaran mahdollisuuden sekä raskaan materiaalin aiheuttamat erityiset mekaaniset rasitukset. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten turvallisuustoiminnot säilyvät toimintakuntoisina haastavissa olosuhteissa.
Miten tehdä riskiarviointi kuljetinjärjestelmälle?
Riskiarviointi on systemaattinen prosessi, joka alkaa vaarojen tunnistamisesta ja päättyy toimenpiteiden dokumentointiin. Kuljetinjärjestelmän riskiarviointi toteutetaan vaiheittain huomioiden kaikki elinkaaren vaiheet suunnittelusta käytöstä poistoon.
Riskiarvioinnin käytännön vaiheet:
- Määrittele kuljettimen käyttötarkoitus, rajat ja käyttöolosuhteet
- Tunnista kaikki mahdolliset vaarat: mekaaniset, sähköiset, termiset ja materiaalista johtuvat
- Arvioi kunkin vaaran todennäköisyys ja seurausten vakavuus
- Määritä riskin suuruus yhdistämällä todennäköisyys ja vakavuus
- Priorisoi toimenpiteet riskin suuruuden mukaan
- Valitse ja toteuta riskinhallintatoimenpiteet
- Arvioi jäännösriskit ja dokumentoi koko prosessi
Pölyisissä ympäristöissä on erityisesti huomioitava pölyn kertyminen turvalaitteisiin ja sen vaikutus niiden toimintaan. Aggressiivisia materiaaleja käsiteltäessä riskiarvioinnissa on arvioitava materiaalin syövyttävä vaikutus rakenteisiin ja turvalaitteisiin sekä mahdolliset kemialliset reaktiot.
Dokumentoinnissa on tärkeää kuvata yksityiskohtaisesti tunnistetut vaarat, tehdyt päätökset ja perustelut valituille ratkaisuille. Tämä dokumentaatio on osa teknistä tiedostoa ja olennainen osa CE-merkintäprosessia.
Mitkä turvalaiteet kuljettimissa ovat pakollisia?
Kuljetinjärjestelmissä on asennettava tietyt pakolliset turvalaiteet, jotka varmistavat turvallisen käytön kaikissa tilanteissa. Näiden laitteiden sijoittelu ja toteutus on suunniteltava huolellisesti ottaen huomioon käyttö- ja huoltotarpeet.
| Turvalaite | Vaatimus | Sijoittelu |
|---|---|---|
| Hätäpysäytysvaijeri | Koko kuljettimen matkalla | Molemmin puolin, max 2m korkeus |
| Suojaverkot | Kaikki vaaralliset kohdat | Vetorumpu, taittorumpu, nielut |
| Turvakytkimet | Avattavissa suojissa | Kaikki huoltoluukut |
| Varoitusmerkit | Näkyvissä paikoissa | Käyttöpaikat, vaarakohdat |
Suojaverkkojen silmäkoko määräytyy etäisyyden mukaan vaarallisesta kohdasta. Alle 120 mm etäisyydellä käytetään 30×30 mm aukkoa, kun taas vähintään 850 mm etäisyydellä voidaan käyttää 120 mm silmäkokoa. Tämä mahdollistaa paremman näkyvyyden läpi suojien samalla varmistaen turvallisuuden.
Kuljetinsuojien kiinnityksessä standardit asettavat kolme keskeistä vaatimusta: suoja ei saa pysyä kiinni ilman lukitusta, kiinnityselementit eivät saa irrota suojista ja suojat on oltava avattavissa vain työkalua käyttäen. Nämä vaatimukset varmistavat, että suojia ei poisteta vahingossa tai ilman asianmukaista valtuutusta.
Miten varmistaa kuljettimen turvallinen käyttö ja kunnossapito?
Turvallinen käyttö ja kunnossapito edellyttävät kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka kattaa henkilöstön koulutuksen, selkeät ohjeet ja tehokkaan dokumentoinnin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kunnossapitohenkilöstön turvallisuuteen haastavissa olosuhteissa.
Käyttöohjeiden laatimisessa on huomioitava:
- Selkeät toimintaohjeet normaaliin käyttöön
- Turvalliset työtavat huolto- ja puhdistustöissä
- Vaaratilanteiden tunnistaminen ja toiminta niissä
- Henkilönsuojainten käyttövaatimukset
Henkilöstön koulutuksessa painotetaan turvallisia työtapoja, vaarojen tunnistamista ja oikeiden toimintatapojen omaksumista. Koulutus on dokumentoitava ja sitä on päivitettävä säännöllisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään uusien työntekijöiden perehdytykseen.
Määräaikaistarkastukset suoritetaan dokumentoidun ohjelman mukaisesti. Tarkastuksissa kiinnitetään huomiota turvalaiteiden toimintaan, rakenteiden kuntoon ja mahdollisiin kulumisen merkkeihin. Haastavissa olosuhteissa tarkastusvälejä voi olla tarpeen tihentää normaalista.
Dokumentoinnin on oltava järjestelmällistä ja kattavaa. Kaikki huoltotoimenpiteet, tarkastukset ja havaitut poikkeamat kirjataan. Tämä mahdollistaa ennakoivan kunnossapidon ja auttaa tunnistamaan toistuvia ongelmia.
Keskeiset toimenpiteet koneturvallisuuden varmistamiseksi
Koneturvallisuusvaatimusten täyttäminen kuljettimien osalta vaatii järjestelmällistä työtä projektin alusta lähtien. Kaivos- ja terästeollisuuden erityisolosuhteet asettavat lisähaasteita, jotka on huomioitava kaikissa vaiheissa.
Projektin eri vaiheisiin suositellaan seuraavaa tarkistuslistaa:
- Suunnitteluvaihe: Riskiarvioinnin laatiminen, standardien tunnistaminen, turvallisuusratkaisujen määrittely
- Toteutusvaihe: Turvalaiteiden asennus, suojausten toteutus, dokumentoinnin kerääminen
- Käyttöönottovaihe: Turvallisuustarkastukset, henkilöstön koulutus, käyttöohjeiden jakaminen
- Käyttövaihe: Määräaikaistarkastukset, jatkuva seuranta, dokumentoinnin ylläpito
Jatkuvan turvallisuuden ylläpitämiseksi on luotava selkeät prosessit turvallisuushavaintojen käsittelyyn, poikkeamien korjaamiseen ja parannusten toteuttamiseen. Materiaalinkäsittelyn ammattilaisina ymmärrämme, että turvallisuus ei ole kertaprojekti vaan jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista kaikilta osapuolilta.
Onnistunut koneturvallisuuden toteutus edellyttää yhteistyötä suunnittelijoiden, käyttäjien ja kunnossapidon välillä. Kun turvallisuusratkaisut suunnitellaan käyttäjälähtöisesti ja toteutetaan ammattitaidolla, ne tukevat tehokasta tuotantoa samalla varmistaen henkilöstön turvallisuuden haastavissakin olosuhteissa.
